Kun tutkitaan internetin vaikuuksia hyvinvoinnille, on tärkeää muistaa, että hyvinvointi on hyvin epämääräinen käsite. Ulkopuolisen on vaikea mitata yksilöiden hyvinvointia, ja niiden tutkimiseen on vaikea laatia luotettavia mittareita. Hyödyllistä olisi pyrkiä selvittämään subjektiivista hyvinvointia, eli sitä, kuinka tyytyväinen internetin käyttäjä itse on hyvinvointiinsa. Internet Suomessa on sen verran nuori ilmiö, että tämän kaltaista, pitkän aikavälin tutkimusta on melko niukasti saatavilla.
Kun tutkimuskysymyksenä on internet Suomessa, lisääntymishypoteesiin lukeutuvat tutkimukset olettavat, että internetin käyttäminen lisää sosiaalisia suhteita, jolloin yksinäisyys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Vastakkainen hypoteesi, korvaamishypoteesi, puolestaan olettaa, että internetin käyttäminen korvaa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ja yksilön hyvinvointi vähenee.
Suurin osa tutkimuksista hypoteesista riippumatta puhuu kohtuuden puolesta. Kun käyttäminen ei aiheuta yksilölle riippuvuutta, sen hyödyt korostuvat haittoja enemmän. Silloin internet rikastuttaa yksilön elämää, eikä kapeuta sitä. Internetin ansiosta maailma on pienentynyt: Suomi ei enää ole sen äärilaidalla, vaan reaaliaikainen yhteys on mahdollinen minne tahansa ja milloin tahansa.