Internet eli puhekielessä netti on Suomessa suuren väestönosan käytössä päivittäin, ja monella käytännössä jatkuvasti. Moni tulee kuitenkin harvoin pohtineeksi, mistä puhutaan, kun puhutaan netistä. Millainen on internet Suomessa, ketkä sitä käyttävät, mihin tarkoitukseen sitä käytetään ja kuinka se oikeastaan toimii?
Internetin voi yksinkertaisesti kuvailla olevan maailmanlaajuinen järjestelmä, joka muodostuu lukuisista yhteen liitetyistä tietoverkosta. Miljoonat erikokoiset tietoverkot voivat olla yksityisiä ja julkisia, ja ne yhdistyvät toisiinsa teknisten laitteistojen avulla. Internet ei siis ole yksi yhtenäinen verkko, mutta samankaltaisten teknisten ominaisuuksien ansiosta kaikkien verkkojen yhteiskäyttö on mahdollista. Kun käyttäjä ottaa yhteyden internetiin esimerkiksi selaimen kautta, tietokone ottaa yhteyden palvelimeen, jonka kautta puolestaan voidaan ottaa yhteys lukemattomiin muihin palvelimiin.
Internetin eräänlaisen rungon muodostavat palvelimet, eli toiselta nimeltään serverit. Yhteen palvelimeen ei ole jatkuvaa yhteyttä, vaan yhteys on voimassa vain sen ajan, jonka käyttäjä on kyseisellä palvelimella aktiivinen.
Internet Suomessa alkoi arkipäiväistyä vuonna 1997. Siihen saakka netin käyttäminen oli ollut arkikäytössä melko vähäistä. Nyt jopa neljännesmiljoona kotitaloutta hankki saman vuoden aikana tietokoneen, ja 50 000 taloutta myös modeemiyhteyden, jolla tietokoneella sai yhteyden internetiin.
Netin alkuaikoina sen käyttäminen oli kallista, ja nettiyhteys pätki helposti. Monella ei ollut vielä kotona nettiyhteyttä, vaan internetiä käytettiin tuttavien luona, töissä, opiskelupaikoissa tai kirjastoissa. Vähitellen modeemiyhteys, jossa netin käyttöä laskutettiin minuuttitaksalla, vaihtui ensin ISDN- yhteydeksi ja sen jälkeen ADSL-yhteydeksi. Netti alkoi olla lähes kaikkien halukkaiden saatavilla kohtalaisen edullisesti, helposti ja nopeasti. Aikaisemmin harvinaisuus oli kotitalous, jossa oli oma nettiyhteys. Hiljalleen harvinaisuudeksi muodostui kotitalous, josta se puuttui.
Suomalaisen yleisimpiä tapoja käyttää internettiä:
Kun netin käytöstä tuli suomalaisten arkipäivää, se alkoi yhdistää ihmisiä tehokkaasti. Verkostoituminen lisääntyi, samoin erilaisten mielipiteiden törmääminen yhteen. Netiketti eli kohtelias käytös esimerkiksi nettikeskusteluissa ja -kommentoinnissa unohtui usein. Tutkijoiden mukaan vastakkainasettelu ja vihapuheenmäärä ovat olleet 2020-luvulla suurempia kuin koskaan. Toisaalta internet toimii tehokkaasti maailmankuvan avarajana ja muistuttaa, että kaikkien arvot ja elämä eivät ole samankaltaisia kuin omassa lähipiirissä.
Netiketti korostaa, että keskusteluryhmiin osallistuessa tulee muistaa pitäytyä ryhmän aihepiirissä. Missä tahansa internetin kautta tapahtuvassa kommunikaatiossa täytyy olla ystävällinen ja kohtelias. Tahallista provosointia ja muiden haukkumista tulee välttää. Ylipäänsä netissä ei tulisi kirjoittaa mtään sellaista, mitä ei olisi valmis sanomaan viestin vastaanottajalle myös henkilökohtaisesti kasvotusten. Netiketti on koettu yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että nykyään sitä opetetaan eri oppiaineiden yhteydessä lapsille jo alakoulussa.
Vuoden 2021 päättyessä Suomessa oli internetiä varten hankittuja kiinteitä laajakaistaliittymiä huimat 1,864 miljoonaa. Kaapelimodeemiyhteyksiä on noin puoli miljoonaa, ja loput ovat rakennukseen tai kotiin tulevia kuituliittymiä. Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa tapahtunut muutos nettiliittymien määrässä on siis valtava.
Internet onnistuu tavoittamaan kattavasti kaikki ikäluokat Suomessa. 16–34-vuotiaista internetiä käyttävät tutkimusten mukaan kaikki, 35–44-vuotiaista 99 %, 45–54-vuotiaista 100 %, 55-64-vuotiaista 97 % ja 65-74-vuotiaistakin 85 %. Se, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon nettiä käytettiin, vaihtelee ikäluokittain, mutta määrä on kauttaaltaan kasvussa. Nuorempien käyttäjien keskuudessa nettiä käytettiin runsaammin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, vanhemmissa ikäluokissa asioiden hoitamiseen, kuten pankkipalveluihin, sähköposteihin ja tiedonhakuun.
Ylivoimaisesti eniten internetiä käytettiin kaikissa ikäryhmissä matkapuhelimella ja seuraavaksi eniten kannettavalla tietokoneella. Seuraavaksi yleisimmät käyttötavat olivat tablettitietokone ja vähiten yleisenä pöytätietokone. Matkapuhelimen osuus kaikesta käytöstä suomalaisten keskuudessa on jo reilusti yli puolet, ja määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Internet Suomessa vakiinnutti asemaansa vuosituhannen vaihteessa, mutta se sai alkunsa jo 1960-luvulla. Se kehitettiin vastaamaan armeijan ja korkeakoulujen tarpeisiin. Tavoitteena oli luoda kommunikaatiojärjestelmä, jota ei voitaisi ulkopuolelta lamauttaa ydiniskulla tai muilla sen kaltaisilla ennakoimattomilla hyökkäyksillä. Kukaan ei osannut ennustaa, miten merkittävällä tavalla internet muuttaisi sekä yksittäisen ihmisen elämää että koko maailmaa.
Mitä arkipäiväisemmäksi internetin käyttö on muodostunut Suomessa ja maailmalla, sitä laajemmin on keskusteltu siitä, millaisia vaikutuksia netin käytöllä on terveydelle. Uhkakuvien maalailijat ovat sitä mieltä, että netti aiheuttaa käyttäjälleen riippuvuutta. Optimistien mukaan internet taas tarjoaa mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen itseilmaisuun, tilaisuuden solmia sosiaalisia kontakteja sekä mahdollisuuden sananvapauteen ja tiedon hankkimiseen. Molempien näkemysten tueksi löytyy myös runsaasti tieteellistä tutkimusaineistoa, joten yksiselitteistä totuutta asiassa ei ole.
Kun tutkitaan internetin vaikuuksia hyvinvoinnille, on tärkeää muistaa, että hyvinvointi on hyvin epämääräinen käsite. Ulkopuolisen on vaikea mitata yksilöiden hyvinvointia, ja niiden tutkimiseen on vaikea laatia luotettavia mittareita. Hyödyllistä olisi pyrkiä selvittämään subjektiivista hyvinvointia, eli sitä, kuinka tyytyväinen internetin käyttäjä itse on hyvinvointiinsa. Internet Suomessa on sen verran nuori ilmiö, että tämän kaltaista, pitkän aikavälin tutkimusta on melko niukasti saatavilla.
Kun tutkimuskysymyksenä on internet Suomessa, lisääntymishypoteesiin lukeutuvat tutkimukset olettavat, että internetin käyttäminen lisää sosiaalisia suhteita, jolloin yksinäisyys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Vastakkainen hypoteesi, korvaamishypoteesi, puolestaan olettaa, että internetin käyttäminen korvaa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ja yksilön hyvinvointi vähenee.
Suurin osa tutkimuksista hypoteesista riippumatta puhuu kohtuuden puolesta. Kun käyttäminen ei aiheuta yksilölle riippuvuutta, sen hyödyt korostuvat haittoja enemmän. Silloin internet rikastuttaa yksilön elämää, eikä kapeuta sitä. Internetin ansiosta maailma on pienentynyt: Suomi ei enää ole sen äärilaidalla, vaan reaaliaikainen yhteys on mahdollinen minne tahansa ja milloin tahansa.
Hyödyntämällä virtuaalista yksityisverkkoa käyttäjät voivat suojata verkkotoimintansa ei-toivotulta tunkeutumiselta ja saada samalla pääsyn alueellisesti rajoitettuun sisältöön, jota he eivät olisi voineet käyttää ilman VPN:ää. VPN:n
Kryptovaluuttojen valikoima on kasvanut koko ajan suuremmaksi ja monipuolisemmaksi vuosien saatossa. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että yhä useammille erilaisille ihmisille on olemassa juuri heille sopivia
Kryptovaluutat, kuten Bitcoin, Ethereum ja Litecoin, ovat digitaalisia rahamuotoja, jotka on suojattu kryptografialla. Ne käyttävät lohkoketjutekniikkaa tapahtumien kirjaamiseen ja tallentamiseen julkiseen kirjanpitoon. Kryptovaluutoista on tulossa